

![]() |
|||||||||||||||||||
| Olemme koiriin ja koiraharrastamiseen hurahtanut avopari. Asumme koiriemme kanssa reilun 130 000 asukkaan Oulussa, n. 8 km Oulun keskustasta etelään, rauhallisella alueella, vierellä hyvät ulkoilumaat, metsät ja pellot. Marin lähes 20 vuoden haave omasta kultaisestanoutajasta toteutui vuonna 2005, kun Sara (Kokiksen Georgina) muutti luoksemme 7 viikkoisena Kokiksen kennelistä. Mikään muu rotu ei tullut edes kysymykseen, sen oli oltava kultainennoutaja, niin kauan siitä oli haaveiltu. Ensimmäiset muistikuvat kultaisestanoutajasta yltävät 80-luvulle. Ensimmäistä kultaista etsiessämme mielessämme oli kermanvärinen kultainennoutaja. Mutta kun näimme Kokiksen G-pentueen niin Sara oli pentueen ainoa kullanvärinen ja tämä tyttö sulatti heti sydämemme. Niinpä meille muutti kullanvärinen kultainennoutaja. Toista kultaista hankkiessamme värillä ei ollut enää minkäänlaista merkitystä. Värin takana on niin paljon muuta, että loppupeleissä se väri on aika pieni osa koiran kokonaisuutta, kunhan rotumääritelmän rajoissa pysytään. Eläimet ovat aina kuuluneet elämäämme, Marilla vähän enemmän, mutta molemmat olemme olleet aina todella eläinrakkaita. 80-luvulla oli varmasti nykyistä yleisempää, että naapuruston pikkutytöt ulkoiluttivat koirakuumeisina naapureiden koiria ilman mitään korvausta. Tähän joukkoon lukeutui Marikin. Mari vietti aikaansa myös läheisellä ratsastustallilla ja hevoskisoissa. Ratsastus ja hevoset jäivät taka-alalle ala-asteen aikana, kunnes nyt myöhemmällä iällä hevoset ovat alkaneet kiinnostamaan yhä enemmän ja ratsastusharrastus noussut takaisin mielenpäälle. Tarkoituksena on elvyttää vanha harrastus jälleen jossain vaiheessa arkeen mukaan. Marilla on ollut kissoja, hamsteri ja tuliliskoja, Antilla seeprapeippoja. Ensimmäistä kultaistanoutajaa hankkiessa oli jo itsestään selvää, että meille ei tulisi koiraa ns. sohvachampiooniksi, vaan halusimme koiran, jonka kanssa voi harrastaa erilaisia harrastuksia ja joka jaksaa tehdä muutakin kuin vain heiluttaa häntää. Näyttelyt pyörivät pikkuruisesti alitajunnassa, mutta mitään suurta hinkua meillä ei vielä tuolloin kyseiseen lajiin ollut. No, niinhän siinä sitten kävi, että nälkä kasvaa syödessä. Saran kanssa ollaan kierretty ahkeraan näyttelyissä, läpäisty noutajien taipumuskoe, SKL:n ja GR:n luonnetestit ja harrastettu omaksi iloksi tokoa. Tarkoituksena on startata vielä NOME:n alokasluokassa ja jatkaa harrastusta pitemmälle. Jossain vaiheessa on tarkoituksena startata Saran kanssa myös virallisissa tokokokeissa. Kun toisesta koirasta puhuimme vain ajatuksena, puheissa liikkui myös mm. sileäkarvainen noutaja, mutta puheiden kääntyessä vakaviksi kesällä 2006, ainoana mielessä oli toinen kultainennoutaja. Mikään muu rotu ei ollut enää tässä vaiheessa edes vaihtoehtona, kultaisellenoutajalle kun antaa pikkusormen se vie koko käden. Ida (Karvin Irish Heart) muutti luoksemme Karvin kennelistä pääsiäisen alla vuonna 2007. Idan kanssa tullaan seuraamaan Saran jalanjälkiä harrastusrintamalla. Pidämme tärkeänä, että koiramme saavat toteuttaa itseään myös riistapuolella, sillä alueella mihin kultainennoutaja on rotuna alunperin jalostettu. Koska koiriemme luonne ja luontainen miellyttämisenhalu ovat myös oleellinen osa arkipäiväämme, niin mielenkiinnosta ja jatkon kannalta koiramme tulevat käymään sekä SKL:n että GR:n luonnetestit. Syksyllä 2007 suoritimme molemmat hyväksytysti Kennelliiton kasvattajan peruskurssin ja keväällä 2008 meille myönnettiin kennelnimi Alongside. Alongside kuvaa mielestämme täydellisesti kultaistanoutajaa, koska rotuna se on miellyttämisenhaluinen, hyväntahtoinen, ystävällinen ja luottavainen. Se kulkee aina rinnallasi, on lähelläsi, tahtoo miellyttää ja tehdä kaikkensa, jotta sinun olisi hyvä olla. Ikuinen ystäväsi. Ensimmäinen Alongside-pentue on suunnitteilla Saralle (Kokiksen Georgina) keväälle 2009. Tavoitteenamme on terve ja hyväluonteinen kultainennoutaja, jolla on ulkonäköä, mutta myös luontainen taipumus aktiiviseen toimintaan. Pentujen toivomme päätyvän aktiivisiin ja harrastaviin koteihin, joissa arvostetaan kultaistennoutajien perimmäistä tarkoitusta noutavana lintukoirana. Myös kultainennoutaja vaatii peruskoulutuksen ja aktiivisena rotuna kaipaa myös jatkossa virikkeitä elämäänsä. Toivoisimme, että kasvattiemme kanssa treenattaisiin rodunomaisia lajeja ja tähdättäisiin määrätietoisesti hyväksyttyyn noutajien taipumuskoetulokseen. Myös koiranäyttelyissä olisi kiva bongata muiden kultaisten lisäksi myös omia kasvatteja. Haluaisimme, että myös jatkossa kasvattiemme omistajat pitäisivät meihin yhteyttä ja kertoisivat kasvattiemme kuulumisia. Koiraharrastaminen on tuonut meille runsaasti uusia ystäviä ja tuttavia eri puolilta Suomea. Iso kiitos Sarille ja Heidille kaikista neuvoista, vinkeistä ja luottamuksesta matkan varrella. Kiitos ihanista koirista ja koirienne jälkeläisistä! Kiitämme Sarasta myös Katjaa ja Mattia! |
|||||||||||||||||||
| Mari Särkelä & Antti Hattunen | |||||||||||||||||||
![]() |
|||||||||||||||||||
| Yhdistykset, joihin kuulumme:
Suomen Kennelliitto ry
Suomen Noutajakoirajärjestö ry Oulun Seudun Noutajakoirayhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan Kultaiset ry Pirkanmaan Noutajakoirayhdistys ry Mari on lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kultaiset ry:n hallituksen varajäsen vuodesta 2009 alkaen. |
|||||||||||||||||||
